Pienet retket ovat siitä mukavia, että on kivaa viettää aikaa yhdessä. Sen lisäksi Valoa väsyttää niiden jälkeen usein niin paljon, että loppupäivä menee yleensä aika leppoisasti. Viime viikonloppuna päätimme M:n kanssa, että haluamme väsyneen koiran, joten läksimme Valon kanssa Viherpajaan.
Viherpajasta löytyy varsinkin kevätaikaan todella kaunis japanilainen puutarha. Vetonaulana toimii mitä ilmeisemmin karpit ja kirsikkapuut. Minä en kylläkään tiennyt, että mitkä niistä puista oli just niitä kirsikkapuita, koska ne eivät ihan vielä kukkineet.
Niinpä tykkäsin eniten tuosta sillasta. Valo taas sammakoista. Niitä oli ihan kauheasti siellä ja minua vähän kauhistutti, koska ne olivat aika tosi isoja. Valo yritti mennä tuonne lampeen räpiköimään, koska hei, siellähän ne sammakot on ja mä haluaisin nyt leikkiä niiden kaa.
Valo on kerran löytänyt pellolta kuivuneen sammakonjalan ja syönyt sen kertaheitolla. Vaikka se ei olekaan niin vakava juttu, olen silti sen jälkeen ollut aika tarkkana sammakoiden kanssa. Pysyimme siis kaukana lammesta.
Viherpajaan jätimme muutaman märän tassunjäljen ja vähän kuopsutettua hiekkaa. Mukaan otimme retkeilystä täysin väsähtäneen koiranraadon. Onnistunut reissu.
Sitten kun se saa oikeasti rupikonnan tai rantakäärmeen suuhunsa, niin älä pelästy. Suu vaahtoaa kuin vesikauhuisella jonkun aikaa. Se menee ohi eikä varmasti ota toista kertaa! Meillä on niitä molempia kotilammessa ja jokainen koira on sen kerran kokeillut, mutta oppii kyllä kerrasta:)
VastaaPoistaHui, aikamoisia hurjapäitä sun koirat! Meilläkin on aika paljon sammakoita lähistöllä, mutta ne ovat onneksi niin pieniä ettei Valo älyä niitä. Mutta sitä ja vaahtoamista odotellessa...
PoistaMä luulen että tavalliset sammakot ei aiheuta tota vaan nimenomaan rupisammakot. Ne erittää itsepuolustukseksi jotain ainetta joka saa suun vaahtoamaan joksikin aikaa. Aika tehokasta.
PoistaAijaa, okei. Se kuulostaakin ihan loogiselta. Jep, hyvä puolustautumiskeino yli-innokkaita koiria vastaan!
Poista