Sivut

2.5.2013

Lääkeinnostus

Taas on aika auringon! Sekä matolääkityksen. Annamme Valolle matolääkkeen kaksi kertaa vuodessa; lunten sulaessa ja lunten saapuessa.

Luunmuotoisten matolääkkeiden löytäminen oli kyllä paras teko koskaan. Minun ei tarvitse kuin avata paketti, ja Valo on kärppänä odottamassa annostaan.

Tosin myönnän, että Valoa on muutenkin aika helppo juksata. Aluksi sitä pitää innostaa teettämällä paljon temppuja. Sen jälkeen ei tarvitse kuin ojentaa käsi ja Valo hotkaisee minkä tahansa herkun alta aikayksikön katsomatta tai nuuskimatta lainkaan.

Tällä keinolla Valon suuhun uppoaisi vaikka pikkukiviä.

6 kommenttia:

  1. Toi tarttis tehdä taas tällekin porukalle. Ja punkkipannat kaulaan. Ihanan tarkkaavainen ilme Valolla, oikeen menee kulmat kurttuun:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, me ostettiin myös punkkipanta. En kyllä tiedä, onko niistä oikeesti mitään apua, punkkeja tulee kuitenkin...

      Ilme on aina sama kun on syötävää tarjolla :)


      Poista
    2. Mun mielestää punkkipannasta on kyllä apua kun ostaa apteekista kunnollisen. Yrttipannat oli aika huuhaata.

      Poista
    3. Nojoo, kyllä ne varmasti oikeastikin auttaa. Meilläkin on pari viimestä vuotta ollut ihan laatupunkkipanta käytössä, eikä niitä punkkeja juurikaan ole ollut. Silti aina muutamia on löytynyt, ei kai mikään keino ole täysin varma.

      Poista
  2. Voi kun Urpokin olisi yhtä helppo huijattava! Vaan eipä ole, kaikki namit pitää nuuskia ennen kuin ne voi hotkaista. Mitään antibiootteja tai pikkukiviä on ihan turha yrittää syöttää muka vaivihkaa. Matolääkkeistä vain tahna uppoaa ruuan seassa, koska sitä Urpo ei pysty erottelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennytkään että matolääkeettä saa tahnanakin, kätevää! Ainakin jos omistaa noin harkitsevan hauvan :)

      Poista