Kentällä

Emme ole harmikseni päässeet ohjattuihin agilitytreeneihin kahteen viikkoon. Olen yrittänyt korjata tilannetta ja olemme käyneet kentällä ihan vaan kahdestaan.

Kisoihin lähteminen alkaa jo kuumottaa. Tänään teimme hiukan keppejä, ja ne menivät niin hyvin, että ajattelin hetken että olen tullut väärän koiran kanssa harjoittelemaan. Ei sillä, etteikö ne aiemminkin olisi menneet ihan hyvin. Mutta nyt Valo näytti ihan oikealta agikoiralta, kun se viiletti keppejä selkä matalana ja täydellisessä rytmissä.

Kontaktit A:ta lukuunottamatta sen sijaan ovat vieläkin aika retuperällä. Olisin kuvittelut, että A olisi puomia haastavempi, kun siinä tullaan niin kovalla vauhdilla alas. Monimutkaiset ovat koiran ajatukset... Puomissa ongelmana on, että Valo kyllä pysähtyy esteen lopussa, mutta ei laita tassujaan maahan, vaan jää kokonaan esteen päälle ihmettelemään. Tämän luulisin saavamme kyllä aika nopeasti kuntoon. Keinua sen sijaan emme ole tehneet juuri ollenkaan, ja minä koitan olla ajattelematta, että sellainenkin este on olemassa. Vaikka tietysti sitä pitäisi ajatella, ja varsinkin harjoitella.

Muuten sujuu jo aika hyvin. Minä töppäilen tietysti vieläkin aika ajoin mutta kyllä se koira kuitenkin välistä osaa mennä oikeaan suuntaan. Katselin jo hiukan tulevien möllikisojen päivämääriä. Ehkä johonkin niistä osallistumme – jos vain uskallan lähteä.