Päivä elämästä: töitä ja tammenterhoja

Ajattelin tehdä My day -postauksen, ja tässä se nyt sitten on.

Päiväksi valikoitui keskiviikko. Olisin kyllä voinut valikoida vähän tarkemmin, päivä oli nimittäin aika tavallinen! Joka tapauksessa, tämä varmasti kuvastaa parhaiten, millaista meidän arki useimmiten on.

- - -

klo 7.00 Ensimmäinen herätys. Käännän kylkeä ja jatkan unia vielä hetken. Valokin nukkuu.

klo 7.12 Nousen ylös. Valo venyttelee, tassutelee hiukan ympäärinsä ja menee sitten eteisen oven luokse mököttämään. Ulkona on miinusasteita, ja laitan verhot takaisin kiinni jottei kylmä pääse sisälle.

Puen päälle, otan hihnan käteen ja lähden Valon kanssa aamulenkille.Viileä ilma vihloo poskia vasten. Kävelemme pellolle ja päästän Valon vapaaksi. Valo juoksentelee sinne tänne hajujen perässä. Minä alan piristymään kun katson Valon touhuamista. Uusi päivä!

klo 8.00 Palaamme lenkiltä. Valo menee nuuskimaan M:ää, joka nukkuu vielä. Syön aamiaseksi puuroa ja mustikoita, Valo nappuloita ja kananmunaa. Valo pääsee tänään mukaan töihin, joten valitsen sille lelun mukaan otettavaksi. Otan joka kerta jonkun unohtuneen, lelulaatikon pohjalle jääneen lelun. Näin Valo jaksaa leikkiä töissä itsekseenkin.

klo 8.25 Valolta pääsee itku kun se huomaa, että se pääsee mukaan. Minua hymyilyttää, ja kävelemme hyvillä mielin bussipysäkille.

Bussikuski katsoo Valoa epäillen. Se on aika mielenkiintoista, miten eri tavalla kuskit suhtautuvat koiriin. Osa välttelee, osa hymyilee, osa alkaa juttelemaan ja osa ei reagoi mitenkään. Bussissa on onneksi paljon tilaa, ja matkaamme mukavasti koko reitin. Valo yrittää nuuskia kaikkia, ketkä hyppäävät kyytiin.

klo 9.15-16.00 Töissä! Valo käyttää koko työajan hyödyksi: se kiertää jokaisen luona lelunsa kanssa ja pyytää leikkimään. Minä yritän tehdä töitä, mutta joudun kaitsemaan yli-innokasta koiraa vähän väliä. Valo nukkuu koko työpäivän ajan yhteensä noin 10 minuuttia.

klo 16.15 Lähdemme töistä vähän etuajassa. Odottelemme bussia vilkkaan tien varrella. Valo katsoo suurin silmin autoja, jotka kaahavat ohitse ja säikähtää läheltä ajavaa rekkaa. Koska olemme menossa isoäitini luokse, otamme eri bussin kuin yleensä.

klo 16.45  Reitti on vähän tuntematon, ja jäämme bussista pois aivan liian aikaisin. Minua harmittaa, koska joudumme tekemään pitkän kävelylenkin. Pysähdymme matkalla ihmettelemään tammenterhoja. Valo on into piukassa, kun kävelemme uusia reittejä. Minäkin innostun.

klo 17.35 Vihdoin isoäidin luona! Päästän Valon vapaaksi, kun pääsemme pihaan. Valo ryntää tyypilliseen tapaansa etuovelle. Kun pääsemme sisälle, Valo kaahottaa kaikki matot ihan rullalle. Isoäiti antaa Valolle kiisseliä, vaikka minä yritän vastustella.

klo 19.50 Kotiinlähdön aika. Valo on syönyt kiisselin lisäksi noin pussillisen koirannameja. Päätän, että kävelemme koko matkan, vaikka väsyttää jo vähän. Ulkona on pimeää, ja innostun leikkimään kamerallani.

klo 20.40 Takaisin kotona.

Alan tehdä ruokaa: pitsaa! Pitsa on ihan loistava arkipäivän fiiliksennostattaja. Stressaan hetken, että voinko antaa Valolle jauhelihaa, kun se on juuri syönyt mahansa täyteen isoäitini luona. Lopulta sekoitan pari lusikallista lihaa koirannappuloiden sekaan. M tulee kotiin juuri, kun otan pitsan uunista. Miehen vaisto?

Valo syö oman ruokansa noin puolessa minuutissa ja tulee sen jälkeen sohvapöydän alle mököttämään. Katsomme telkkarista Hyviä ja Huonoja Uutisia. Valo mönkii jalkojemme alle.

 

klo 22.30 M menee tietokoneelle ja Valo nukahtaa M:n viereen: hännänpää koskettaa työtuolia. Minä menen petiin ja luen vielä muutaman sivun kirjaa ennen kuin nukahdan. Tänään on ollut hyvä päivä.