Sivut

31.1.2015

Aurinkoa kohden

Pitkästä aikaa otin lenkille mukaan lelun ja kameran. Aurinko paistoi niin, että unohdin että päätäni särki. Juoksimme kilpaa ja Valo oli onnellisempi kuin koko viikkona.

Hyvät päivät, aurinko ja pallon perässä juokseminen. Ne ovat niitä hetkiä, jotka minä haluan muistaa vielä vanhakin.


7 kommenttia:

  1. Kiitos Tiina ja Sipe :) Noi viiksikarvat on myös ihan mielettömän pitkät! Ei sitä tavallisesti huomaa, mutta kuvat paljastaa kaiken :D

    VastaaPoista
  2. Mä en kestä tota muffinssinenää! <3

    VastaaPoista
  3. Oi, ihana postaus. Valo on niin hurmaava <3

    VastaaPoista