Sivut

18.6.2015

Lihava, se sanoi

Lihava.

Se on voimakas ja ruma sana. Ja se pätee Valoon.

Kastroinnin jälkeen Valolle on maistunut ruoka ihan älyttömän hyvin. Sitä ei kiinnosta mennä edes lenkille, jos joku on samaan aikaan keittiössä. Eikä lenkkeilykään aina suju niin aktiivisesti, ja välillä Valoa joutuu suorastaan raahaaman perässä. Agilityssakin vauhti on hidastunut huomattavasti.

En silti ajatellut, että Valon painosta tulisi sen isompi ongelma. Vähensimme herkkujen antamista ja pidimme kiinni lenkeistä. Viime aikoina olen kuitenkin ymmärtänyt, että tämä ei riitä. Kotioloissa painonnousua ei huomaa helposti, sillä ei Valo varsinaisesti lihava ole. Ylimääräistä sillä kuitenkin on, ja viime aikoina olen kohdannut monta hälyttävää merkkiä.

Ensimmäinen merkki oli eläinlääkärissä. Punnitsimme Valon, ja odotin mittarin näyttävän jotain 20 kilon korvilla - se on ollut pitkään Valon peruspaino. Vaaka nousikin 22,7 kiloon.

Toinen merkki oli agilitykisat kuukauden takaa. Tuomari tuli luoksemme suorituksemme jälkeen, kokeili Valon kylkiluita ja sanoi Valon olevan turhan pullea. Se kuulemma näkyi varsikin hypyissä: suoritus oli vaivalloisen näköistä.

Valon laiskuus ja etenkin paino on itketyttänyt minua monesti. Olen itse aina ollut aktiivinen ja sitä olen toivonut myös koiraltani; että se olisi aina valmiina, minun seikkailukaverini. Mutta Valon energiatasot eivät ole enää lähelläkään sellaista, mitä toivoisin.

Nyt olemme lisänneet liikunnan määrää jonkin verran. Tällä hetkellä Valo pääsee kolmesti päivässä lenkille, jotka käydään suurilta osin vapaana. Lenkkeilyaikaa päivässä kertyy noin 2-3 tuntia. Lisäksi käymme agilitytreeneissä, pyöräily-/juoksulenkeillä ja uimassa noin neljästi-viidesti viikossa.

Ruoka on vaihdettu Pure Naturalin Active Dogiin, jota Valo saa nappulalleen 210 grammaa päivässä. Muuta Valo ei syötäväkseen saa hyvin satunnaisia luita lukuunottamatta. Active Dog kuulostaa vähän ironiselta, mutta sisällöltään se vaikutti paljon paremmalta kuin saman merkin normi- tai kevytversio.

Tällä tyylillä olemme nyt menneet reilun kuukauden ja samaa rataa jatkamme ainakin kesän yli. En ole varma onko vielä jotain, mitä voisin tehdä. 

Jos sinulla on omia kokemuksia tai neuvoja, luen ne mielelläni - tämä asia on minulle suuri huolenaihe.

10 kommenttia:

  1. Vanhempieni koira paisui kuin pullataikina kastroinnin jälkeen ja edelleen tuntuu, että paisuu pelkästä katseesta.. :( Vinkkejä ruokailuun en oikein osaa antaa, kun tällä vanhempieni koiralla on tiukka dieetti muiden vaivojen takia. Meillä paino nousi aivan yhtäkkiä varmaan pahimmilleen 7kiloa!! Tähän vaikutti sekä kastraatio, että se ettei koira pystynyt kävelemään selän murtuman takia (ja vanhempani eivät tietenkään muistaneet alentaa ruokamäärää, koska koirallahan oli nälkä). Tsemppiä toivotan kovasti, laihduttaminen on hidasta ja uuvuttavaa puuhaa! Aktiivinen, säännöllinen liikunta ja hyvä ruoka niin niillä pääsee pitkälle. Kannattaa myös miettiä koiralle jotain sellaista ruokaa mikä ei lihota mutta täyttää vatsan, jos koiralla tuppaa olemaan pohjaton vatsa.

    VastaaPoista
  2. Vanhempieni koira paisui kuin pullataikina kastroinnin jälkeen ja edelleen tuntuu, että paisuu pelkästä katseesta.. :( Vinkkejä ruokailuun en oikein osaa antaa, kun tällä vanhempieni koiralla on tiukka dieetti muiden vaivojen takia. Meillä paino nousi aivan yhtäkkiä varmaan pahimmilleen 7kiloa!! Tähän vaikutti sekä kastraatio, että se ettei koira pystynyt kävelemään selän murtuman takia (ja vanhempani eivät tietenkään muistaneet alentaa ruokamäärää, koska koirallahan oli nälkä). Tsemppiä toivotan kovasti, laihduttaminen on hidasta ja uuvuttavaa puuhaa! Aktiivinen, säännöllinen liikunta ja hyvä ruoka niin niillä pääsee pitkälle. Kannattaa myös miettiä koiralle jotain sellaista ruokaa mikä ei lihota mutta täyttää vatsan, jos koiralla tuppaa olemaan pohjaton vatsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, 7 kiloa on kyllä hurjasti! Toki sekin rippuu koiran rodusta ja alkuperäisestä painosta, mutta silti, huh. Toivottavasti vanhempiesi koiralla on nyt tilanne parempi.

      Kiitos tsempeistä, kyllä se paino pikkuhiljaa putoaa :) Poppareiden antamista olemmekin miettineet, niissä ei olisi juurikaan kaloreita mutta täyttänevät silti ihan kivasti. Pitää vähän vielä vain tutkia, että sopivatko ne koirille vai ei - siitä on ollut aika ristiriitaisia mielipiteitä.

      Poista
  3. Moikka. Mietin tässä että oletko kokeillut raaka ruokaa, siinä koira saa hyvin protskua ja energiaa mun mielestä eri tavalla kun nappuloissa. Mun koira on ainakin energisempi kun se syö raakaruokaa.. :)

    VastaaPoista
  4. Mäkin mietin tota raakaruokaa. Oma koira on syönyt suurimman osan elämästään barffia ja kun lisättiin ruokaan nappulaa, se laiskistui selvästi ;) Muutenkin oon kuullu et koiralle tulee suurempi energiantarve kun se syö raakaruokaa. Ainakin Riemun kasvattajan koirat söivät 2 vuotta nappulaa ja nyt 7 vuotta barffia, ja nyt energiantarve on kuulemma suurempi ;)

    riemurajaton.blogspot.fi

    VastaaPoista
  5. Kiitos raakaruokavinkistä Tolleriia ja Ea! :) Barffaus on kyllä joskus ollut pohdinnassa, mutta siihen se on jäänyt. Vaihdoimme juuri ruokamerkkiä Pure Naturaliin, ja tilanne näyttää jo aika paljon paremmalta. Pitää kuitenkin tarkkailla vielä miten asiat tästä etenevät, ja pohtia tarvittaessa uudestaan raakaruokaan siirtymistä.

    VastaaPoista
  6. Valon isoisä Onni paisui myös kastroinnin jälkeen kuin ilmapallo, vaikka liikuntaa on runsaasti ja ruokamäärä alhaisempi. Luonne ei onneksi muuttunut miksikään :) Haastavaa laihduttaa tuollaista koiraa, kun ei ruokamäärääkään voi mahdottoman pieneksi pudottaa.. Onnin kanssa ollaan jouduttu pieni ylipaino 11-vuoden iässä hyväksymään, mutta agilitykoiralle se ei tietty käy päinsä. Tsemppiä laihisprojektiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, onpa kiva kuulla sukulaistollerin kokemuksia! Rapsutukset Onnille ja kiitos tsempityksestä, pikkuhiljaa mennään parempaan suuntaan :)

      Poista
  7. Paino alas, niin jaksaminenkin lisääntyy :) Maksitollerilla on tarpeeksi rankkaa agilityssa ilman kannettavaa läskireppuakin. Hienosti olette kuitenkin edennyt lajissa!

    Koiran ei tarvitse saada ruokaansa keittiössä norkoillen, vaan voit hyvin pistää Valonkin ansaitsemaan ruokansa jostain sykettä nostavasta toiminnasta. Ota päivän ruuat lenkille mukaan, palkkaile pitkistä luoksetuloista, rankoista repimisleikeistä, noudoista, spurttipätkistä, puiden kiertämisestä, kaukojumpasta tai mitä ikinä keksitkään. Ota ruokahalu voimavaraksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, näinpä! Nyt on paino tippunut mukavasti ja vauhtiakin on kyllä tullut jonkin verran lisää. Vähän matkaa on kyllä vielä ideaalitilanteeseen.

      Tuo on tosi hyvä idea tuo temputtaminen ja ruuan ottaminen lenkeille mukaan. Ehdottomasti kokeilen - kiitos! :)

      Poista